tuusulan uimahalli

Saavuimme Tuusulaan. Pystyimme arvioimaan paikkakuntalaisten kalliin maun jo parkkipaikalle sijoitetuista autoista. Eteisessä nenäämme pulmahti pullantuoksuinen, kutsuva aromi. Ilmassa oli myös uutuuden jäykkä tunnelma. Lippuluukulla meitä palveli suomenruotsalaisen oloinen nuorinainen, joka opasti meitä ensikertalaisia kohtuullisen hyvin. Tosin pukuhuoneeseen löytäminen ei ollut vaikeaa helpon reitin vuoksi.

Pukuhuoneen atmosfääri oli leppoisa ja hillityt puiset pukukaapit miellyttivät kokeneempienkin sisustajien silmää. Pukuhuone oli varustettu vaa´alla, josta huononäköinenkin pystyi eroittamaan oman painonsa, epävarmalle ihmiselle tuo saattaa olla kyllä hieman epämiellyttävää sillä suuri digitaalinen näyttö ei jättänyt epäselväksi painoa muille pukuhuoneessa olijoille.

Päästyämme pesutiloihin huokaisimme. Silmissämme näkyi siistit, hyväkuntoiset ja puhtaat kaakelit. Saippuaa oli niin paljon kun vain jaksoi pumpata ja suihkut toimivat liiketunnistimella. Peseydyimme, desifioimme jalkamme ja astelimme puhtoisina uima-altaaseen.

Hieman närästystä aiheutti vesijuoksuvöiden puuttuminen, mutta emme lannistuneet. Kipitimme veteen ja aloitimme raivoisat sammakkouinti-liikkeet jo perinteeksi muodustuneen pervojen isien tuijottelun lomassa. Myös tuusulan uimahallissa oli panostettu siihen että uimareita pystyi seuraamaan silmä tarkkana kahvion ikkunasta. Vaanievien silmien alla jatkoimme polskimista minkä jaloistamme pääsimme. Lähes ennätysmäärän uituamme oivalsimme edessämme siintävän vesiliukumäen houkuttelevassa värissään. Kapusimme ylös altaasta ja suuntasimme lapseninnokkuuttamme piilotellen kohti tuota keltaista hirvitystä. Liukumäki oli varustettu liikennevaloilla ja näin kokemattomankin laskijan oli helppo päätellä milloin laskun tuli tapahtua. Vauhti ja pituus eivät olleet päätä hurmaavia, mutta ehkä nuo muutamat kurvit toivat lisää jännitystä laskemiseen. Pieni miinus jälleen noista perverssin katseen omaavista perheen isistä.

Rehkityt lihaksemme alkoivat huutaa rentoutumista, siispä suuntasimme terapia-altaan suuntaan. Vesi oli miellyttävän lämmintä. Ensimmäiseksi antauduimme hierovien suihkujen armoille. Se teki poikaa. Olimme päässeet lähes rentoutuneeseen tilaan kun altaaseen alkoi tulvia lapsiperheitä. Siitä valpastuneena aloimme tavata seinällä olevia kylttejä. Kyltit kehottivat olemaan sukeltelematta sekä lasten uimakellukkeiden tuomisen altaaseen. Niitä oli monia ja useammalla suunnalla, että kaikki ne varmasti huomaisivat. ympärille katsoessa pystyi todeta että kaikkia sääntöjä rikottiin sillä hetkellä lapsiperheiden toimesta. Lapset ilottelivat ja sukeltelivat laseissaan. Ilmeisesti lukutaidoton äiti uitti lastaan kellukkeissa isän ihmetellessä vieressä. Eräs isä antoi lapsen uida sandaalit kädessä. Täysin käsittämätöntä toimintaa. Tästä hieman lannistuneena annoimme mahdollisuuden terapia-altaan toisessa päässä sijaitseville poreilusuuttimille. Ne eivät olleet odotuksen arvoisia. Harmistuneena toinen uimakerholainen alkoi purkaa turhautumistaan ja otti asiakseen huomauttaa asiasta kanssauimareille. Tässä kuitenkin huomioonotetavana asiana, että lastenaltaassakin on varmasti lämmintä vettä ja lapsille oli varattu kattava ja viihtyisä oma osasto joka oli huomattavasti parempi kuin muissa uimahalleissa (kuten kuvasta näkyy). Lapsiperheiden onkin hyvä muistaa että kaikki eivät tee samoja valintoja elämässään ja haluavat joskus päästä myös rentoutumaan raskaan työn ohella.

Näreissämme poistuimme altaasta kohti saunaa. Uimareiden onneksi saunaosasto oli varustettu muutamalla saunalla, joista yksi sattui olemaan höyrysauna. Vastoinkäymisistä turtuneet mielemme piristyivät ehkä hieman höyrysaunan pyörteistä, vaikka haju oli tällä kertaa hieman kummallinen. (verrattuna myyrmäen uimahallin höyrysaunaan). Saunaan oli myös asennettu valokaapeli joka antaa hieman miinusta mauttomuudestaan, kun ne on niin sitä vuosi ysikasii.

Pukuhuoneessa oli ilmaiset hiustenkuivaajat, jotka tosin olivat niin tehottomia, että niillä kuivaamiseen olisi mennyt ohuthiuksisemmaltakin tunti. Puettuamme jäimme pällistelemään vielä kahviossa möllöttävää akvaariota, jossa oli erikoisia kurkunpalasia. Ihmettelemme vieläkin mihin tarkoitukseen ne siellä lilluivat. Jos jollain on tietoa asiasta otamme mielellämme vastaan faktaa.